Mitä meditaatio on?

Buddhalaisuuden perustaja Buddha Shakyamuni on sanonut seuraavaa:

”Jos ymmärrät mielesi, sinusta tulee buddha. Sinun ei tulisi etsiä valaistumista muualta.”

Yksi buddhalaisuuden perusajatuksista on se, että meidän todellisuutemme riippuu täysin meidän mielestämme. Tämän voi ymmärtää usealla eri tavalla. Ensinnäkin riippuu kokonaan meidän omasta asenteestamme, minkälainen jokin tietty asia tai kokemus on.

Saatamme esimerkiksi pitää jotain tiettyä ihmistä hyvin epämiellyttävänä, mutta silti tällä ihmisellä on monta ystävää, jotka pitävät hänestä paljon. Saattaa olla jopa niin, että sama ominaisuus, joka meidän mielestämme on ärsyttävä, on jonkun toisen mielestä viehättävä. Meidän mielestämme tämä ihminen on ”kaamea höpöttäjä”, kun taas jonkun toisen mielestä hän on ”ihanan puhelias ja sosiaalinen”. Todellisuudessa tämän ihmisen miellyttävyys tai epämiellyttävyys riippuu kokonaan mielestä, joka tämän ihmisen havaitsee.

Sama pätee erilaisiin kokemuksiin. Jollekin ajatus jääkylmään mereen putoamisesta on kauhistus. Avantouimarit menevät kylmään mereen kuitenkin mielellään. Jos muutamme mieltämme, kokemus muuttuu.

Aina ei tietenkään ole helppoa muuttaa mieltään. Jos esimerkiksi sairastumme vakavasti, ei taatusti ole helppoa nähdä asiaa positiivisesti. Todellisuudessa meillä ei lopulta ole kuitenkaan edes vaihtoehtoa. Sellaiset asiat kuin vakavat sairaudet ja kuolema ovat osa ihmiselämää. Emme todellisuudessa pysty muuttamaan niitä mutta pystymme vaikuttamaan hyvin paljon siihen, miten näihin asioihin suhtaudumme ja minkälaisia kokemuksia ne siis ovat.

Erilaisia meditaatioita

Erilaisia meditaatioharjoituksia on monenlaisia. Pohjimmiltaan niissä kaikissa on kuitenkin kyse siitä, että tutustumme mieleemme ja opettelemme erottamaan onnellisuutta lisäävät mielentilat niistä, jotka vähentävät onnellisuutta, ja alamme sitten vahvistaa edellisiä.

Toisinaan on melko helppo tunnistaa mielentiloja, jotka edistävät onnellisuuttamme. Esimerkiksi yksinkertainen hengitysmeditaatio on varsin suoraviivainen meditaation muoto: yritämme keskittyä omaan hengitykseemme ja annamme erilaisten mieleen tulevien ajatusten mennä menojaan tai sulautua hengitykseen. Vaikka tämäkin meditaatio vaatii harjoittelua, saatamme aika pian saada kokemusta hetkistä, jolloin kiireiset ajatuksemme rauhoittuvat ja mieleemme tulee selkeyden ja rentouden tunne.

Toisinaan meditaation kohteen ja sen onnellisuutta lisäävän luonteen tunnistaminen voi olla paljon haastavampaa. Karman laki on esimerkki hyvin keskeisestä buddhalaisesta käsitteestä, jonka hahmottaminen voi olla länsimaiselle ihmiselle lopulta melko vaikeaa. Monilla meistä on ehkä jonkinlainen ajatus siitä, että hyvistä teoista seuraa parempia asioita kuin pahoista teoista. On kuitenkin suhteellisen vaikea vakuuttua siitä, että joka ainoalla teollamme on suora vaikutus tulevaan todellisuuteemme. Tätä asiaa ei voi älyllisellä logiikalla välittömästi perustella. Joudummekin aluksi luottamaan aiheesta kirjoitettuihin perinteisiin meditaatio-ohjeisiin, kunnes ymmärryksemme mielen toiminnasta sekä oma kokemuksemme koko teemasta lisääntyy.

Toinen asia, jonka meditoiminen voi tuntua haastavalta, on oma kuolevaisuutemme. Mitä järkeä on ajatella omaa kuolemaansa? Eikö olisi järkevämpää olla ajattelematta sitä ja yrittää nauttia elämästä parhaansa mukaan? Todellisuudessa oman kuolevaisuutemme meditoiminen lisää onnellisuuttamme ja hyvinvointiamme suuresti: alamme suhtautua asioihin niiden oikeissa mittasuhteissa sekä tehdä päätöksiä ja tekoja, jotka aidosti lisäävät onnellisuuttamme pitkällä aikavälillä.

Edellä mainittujen meditaatioiden lisäksi on olemassa monenlaisia muitakin meditaatioita, kuten esimerkiksi visualisaatioita, rukouksia ja vaikkapa niin sanottu tyhjyyden meditaatio, jossa meditoidaan sitä, miten todellisuutemme on todella täysin riippuvainen mielestämme. Voi kestää jonkin aikaa, että alkaa hahmottaa, miten näitä meditaatioita tehdään ja mikä niiden tarkoitus on. Erilaisten harjoitusten ja meditaatioiden määrä voi myös hämmentää. Saatamme osata monenlaisia meditaatioita mutta olla epävarmoja sen suhteen, mitä meidän kannattaisi tehdä.

Lamrim

Minun mielestäni paras tapa luoda meditaatioon struktuuri on aloittaa valaistumiseen johtavan polun eli lamrimin kahdenkymmenenyhden meditaation sarja, joka on selitetty esimerkiksi kirjoissa The New Meditation Handbook ja Joyful Path of Good Fortune. Lamrim-meditaatioissa on esitetty käytännöllisessä muodossa koko valaistumiseen johtava polku. Saadessamme vähitellen kokemusta tuosta polusta hahmotamme myös helposti sen, mikä kaikkien muiden harjoitusten merkitys tuolla polulla on.

Meditaatiota voi toki harjoittaa ja opetella pätevien kirjojen avulla itsekin. Todennäköisesti on kuitenkin helpompaa tulla kurssille ja opiskella kokeneempien meditoijien ohjauksessa. Meditoimiseen ei tarvita mitään erityisvarusteita. Voit toki istua lattialla risti-istunnassa mutta voit ihan hyvin istua myös tuolilla. Kun meditaatiosta saa hieman kokemusta, on täysin mahdollista meditoida myös bussissa tai metrossa tai vaikkapa sängyssä maaten. Oleellisinta on se, mitä mielessäsi tapahtuu.

Geshe Kelsang Gyatso Rinpoche toteaa kirjassaan The New Eight Steps to Happiness seuraavaa:

”Kaikki haluavat olla onnellisia eikä kukaan halua kärsiä, mutta vain harvat ihmiset ymmärtävät, mikä on onnellisuuden todellinen syy ja mikä on kärsimyksen todellinen syy. Meillä on taipumus etsiä onnellisuutta itsemme ulkopuolelta. Ajattelemme, että jos meillä olisi oikeanlainen talo, oikeanlainen auto, oikeanlainen työpaikka ja oikeanlaisia ystäviä, joista pidämme, olisimme todella onnellisia. Kulutamme lähes kaiken aikamme ulkoisen maailman muokkaamiseen ja yritämme tehdä siitä toiveittemme mukaisen. Olemme koko elämämme yrittäneet ympäröidä itsemme ihmisillä ja asioilla, jotka saavat meidät tuntemaan olomme mukavaksi, turvatuksi ja viihdytetyksi. Silti emme ole onnistuneet löytämään puhdasta ja kestävää onnellisuutta.”

Todellisuudessa ainoa keino saavuttaa kestävää onnellisuutta, on muuttaa omaa mieltään. Meditaatio on juuri tätä.