Lekmon kynästä

Hei, nimeni on Lekmo, ja olen Sumatikirti kadampabuddhalaisen keskuksen pääopettaja. Kimmo, joka on keskuksemme hallintojohtaja ja näiden nettisivujemme ylläpitäjä, pyysi minua kirjoittamaan teille jotain meditaatiosta. Olen meditaatio-opettaja mutta myös itse meditaation harjoittaja ja lisäksi moderni nunna.

Kaikki alkoi minulle aikoinaan siitä, että löysin pätevän opettajani, kunnianarvoisan Geshe Kelsang Gyatson ja hengitysmeditaation. Nykyään päiväni alkavat tukeutumalla opettajaani ja pienellä hetkellä hengitysmeditaatiota, josta jatkan muihin meditaatioihin. Tiedäthän, että jo pelkkä hengitysmeditaatio saa meidät rauhalliseen mielentilaan ja että meidän ei ole tarpeen muuttaa ulkoisia olosuhteita voidaksemme olla onnellisia.

Meditaatio kuuluu jokaiseen päivääni. Toisinaan istun pari tuntia, mutta keskimäärin noin tunnin verran joka aamu. Istumisella viittaan siihen, että teen oman muodollisen meditaatioharjoitukseni. Istun ja ohjaan suunnitelmallisesti ohjeilla ja harjoituksilla mieltäni myönteiseen suuntaan. Haen parhaan mahdollisen mielentilani, parhaan mahdollisen version itsestäni ja suuntaan ajatukseni edessä olevaan päivään, josta pyrin tekemään mahdollisimman hyvän ja merkityksellisen.

Tämän päivittäisen harjoituksen rakentamista ja tärkeyttä opetamme keskuksellamme. Sumatikirti-keskus saa myös syksyllä 2018 voimaa uusista opettajista, joten pidä siis tätä sivustoa silmällä senkin varalta. Tervetuloa!

Tehtyäni muodollisen meditaatioharjoitukseni lähden toteuttamaan päivääni. Koko päiväni voisi sanoa olevan meditaationi jälkiharjoitusta. Tarkoitan tällä sitä, että jatkan mieleni harjoittamista ja tarkkailua päiväni aikana. Kadampabuddhalaisuus tarjoaa lukemattomia erilaisia menetelmiä, joista voin ammentaa.

Olen kirjaimellisesti polulla kohti valaistumista (sinäkin voit muuten olla). Tähän liittyen muistelen päiväni aikana erilaisia Lamrim-aiheita (valaistumisen polun vaiheet), jotka tuovat uudenlaisia suhtautumistapoja arkeni tilanteisiin ja tekevät päivästäni merkityksellisen. Valaistumisen polku on mielemme sisäinen, ja se vie yhdestä hyvästä mielentilasta seuraavaan hyvään mielentilaan.

Mielemme on meillä mukana koko ajan. Joskus unohdan kotiin vaikka vesipulloni tai unohdan ottaa eväät mukaani jääkaapista mutta mieltäni en unohda koskaan mihinkään. Se on siis aina mukanani. Siksi on tärkeää, minkälaisen mielentilan luon aamulla, koska haluan tämän mielentilan olevan mukanani kaikkialla päiväni aikana.

On niitäkin päiviä, kun unohdan hetkittäin aamulla kehittämäni hyveellisen mielentilan (hyveellinen tarkoittaa sitä, että ajattelemme tavalla, joka tekee mielemme rauhalliseksi). Tämä on harjoitusta. Pikkuhiljaa siinä tullaan mestareiksi. Kun unohdan aamulla luomani hyvän mielentilan, tarkoittaa se sitä, että muistan jotain muuta. Yleensä tämä tarkoittaa vanhoja ajatustapoja, jotka eivät toimi vaan tekevät mielestä rauhattoman ja onnettoman.

Mieleni saattaa esimerkiksi miettiä sitä, kuinka jokin asia on tekemättä, vaikka se olisi tärkeä asia. Silloin muistelen esimerkiksi aikoinaan elänyttä meditaatioharjoittajaa Shantidevaa ja hänen neuvoaan sellaisena kuin itse sitä sovellan: Voidaanko asialle tehdä jotain? Älä hermostu, vaan tee asialle jotain, rauhallisella mielellä. Eikö asialle voida tehdä mitään? Miksi hermostuisit? Mitä se auttaa? Ota asia vastaan rauhallisella mielellä. Ilman tätä neuvoa tulee mieleni kiukkuiseksi, ja kiukkuinen mieleni soimaa itseäni ja muita. Me harjoittajat opettelemme siis luottamaan vain rauhalliseen mieleen.

Mietin usein kiirettä. Modernin teknologian piti helpottaa sitä ja vähentää ongelmiamme. Ongelmamme eivät kuitenkaan ole vähentyneet vaan oikeastaan jopa lisääntyneet. Moderni arkemme on yhä kiireisempää, ja teemme paljon asioita. Älypuhelimet ja muut laitteet antavat paljon uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja arjen organisointiin. Toisaalta olemme kuitenkin oikeastaan melkein koko ajan tavoitettavissa, viihdytämme itseämme viihteellä ja pelkäämme jäävämme jostain paitsi, jos emme tarkista päivityksiämme ja viestejämme. Emme oikeastaan pysähdy katsomaan mielentilaamme ja hae ratkaisuja sieltä vaan haemme niitä Googlesta.

Minäkin olen moderni älypuhelimen omistava nunna (lue: toisinaan kiireinen nunna). Tarvitsen meditaatiomenetelmiä mieleni hallintaan, jotta kykenen selkeisiin ja hyviin päätöksiin ja jotta voin antaa päivissäni sataprosenttisesti kaikkeni merkityksellisille asioille ja pysyn samalla rauhassani elämän tyrskyjenkin keskellä. Siksi olenkin tosi iloinen siitä, että Sumatikirti-keskuksemme alkaa tarjota myös maaseuturetriittejä, jossa puhelimet ja muut laitteet laitetaan hetkeksi pois. Rakastan retriittejä! Olemme kaikessa rauhassa ja syvennämme myönteisiä ajatuksiamme ja rauhaamme viikonlopun ajan.

Haitallisia mielentiloja kutsutaan buddhalaisuudessa harhoiksi. Niitä ovat esimerkiksi kiukku, kärsimättömyys, kateus tai hallitsematon halu. Hallitsematon halu saa meidät toimimaan tavalla, joka on vastoin itsekunnioitustamme ja synnyttää addiktioita. Joskus itse esimerkiksi huomaan ajattelevani vaikka pitkän päivän päätteeksi, että haluan hakea lähikaupasta jotain herkkua, yleensä suklaata. Unohdan kokonaan hetkeksi, että arvostamalla itseäni hoivaisin kehoani huolella hyvällä ravinnolla enkä hallitsemattomasti herkuilla.

Ihanista asioista ja herkuista voi tietenkin nauttia, sillä buddhalaisuus ei tarkoita kurjuutta. Nautiskellessa kannattaakin tarkastella sitä parhainta mielentilaa, nautintoa, ja sitä, kuinka se syntyy mielessä. Nautinto ei kasva, jos syömme yhä enemmän suklaata, sillä jos otan liian monta palasta, kärsin. Näin nautimme hallitusti ja itse nautiskelijan mielentilasta sen sijaan, että jahtaisimme janoisena herkkuja erehtyen uskomaan niiden voivan tehdä meidät onnelliseksi.

Silloin, kun mieleni velloo haitallisissa ajatuksissa, on aivan kuin pilvet peittäisivät mieleni perusluonnetta, joka muuten on selkeä, kirkas, avara, rauhallinen ja yhteydessä Buddhan siunauksiin. Buddha muistuttaakin, että aivan kuten pienet pisarat hiljalleen muodostavat suuria vesistöjä, mielenharjoittajan oivallukset muodostuvat pienistä säännöllisistä harjoitteista. Muistakaamme harjoitella!

”We need to keep a constant watch over our mind and learn to distinguish between the beneficial and harmful thoughts that are arising moment by moment. Those who are able to do this are truly wise.” – Kunnianarvoisa Geshe Kelsang Gyatso Rinpoche

Buddhan siunaukset ovat positiivista voimaa. Ne ovat vähän kuin lämmin peitto, johon voimme käpertyä. Buddhan siunaukset lämmittävät, lohduttavat ja saavat meidät taas hyvälle tuulelle. Siunaukset muuttavat mielemme negatiivisesta tilasta positiiviseen. Tarvitsemme tätä voimaa hengelliseen muuntautumiseen.

Jokainen meistä on uniikki ja täynnä potentiaalia. Kaikki voivat löytää autenttisen luonteensa ja rauhansa buddhalaisten menetelmien avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että ihan jokainen voi kehittää mieltään ja nykyistä rauhan tilaansa, kunnes ei ole enää enempää kehitettävää. Silloin olemme todella rauhallisia ja onnellisia, koska rauha ja onni tulevat sisältäpäin.

Jokainen meistä välittää muista ja auttaa tällä hetkellä jotakuta saaden siitä hyvää mieltä. Miksipä emme samalla kehitä kykyämme ja auta muutamaa lisää? Empatia ja myötätunto ovatkin puhtainta meissä. Lopulta myötätuntomme voi ravita kaikkia eläviä olentoja.

”Only by creating peace within our own mind and helping others do the same can we hope to achieve peace in this world.” – Kunnianarvoisa Geshe Kelsang Gyatso Rinpoche

Lämmöllä, Lekmo

Kelsang Lekmo